Hannu Vilponen hannuv

YMPÄRISTÖKYSYMYKSET - TERRAFAME KAINUUN POMMI ILMAN SYTYTYSLANKAA

YMPÄRISTÖKYSYMYKSET - TERRAFAME KAINUUN POMMI ILMAN SYTYTYSLANKAA

 

Tulevaisuuden kuralätäkkö

Tulevaisuuden kuralätäkköOULUJOEN JA OULUJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN VÄHENTÄMISEN KYSELY

 

Ympäristöoikeus on itsenäisenä oikeudenalana varsin uusi ja nopeasti kehittyvä oikeudenala EU:n tasolla. Sen keskeinen osa-alue on ympäristönsuojeluoikeus eli pilaamisen torjuntaa koskeva osa-alue, joka pyrkii suojaamaan ihmistä ja ympäristöä eri toimintojen haitallisilta vaikutuksilta. Nykyään puhutaan vain IPPC:stä, joka ei kata ilmastonmuutostorjunta-asiallaan ollenkaan vaarallisten aineiden, kuten kemiallisten aineiden ja bioteknisten aineiden erityistä varovaisuusperiaatetta saastuttamisessa. Myöskään vesilain- ja vesitaloussäädännön käsittely on jäänyt Suomessa heikkoihin kantimiin teollisuuden eri käsiteltyjen jätteiden ja jätevesien osalta. Tästä hyvänä ja haastavana esimerkkinä on Suomen Nuasjärvi. Nuasjärveen pumpataan miljoonia ja taas miljoonia kuutioita sulfaatti ja biokemiallista syanidijätettä Nuasjärven syvänteisiin. Eihän tarkkailun alla ole kuin uimiseen käytetyt pintavedet EU:n direktiiveissä ja Suomen Ympäristölainsäädännössä. Siis uimavesien laadusta, ei ollenkaan syvänteiden vesien laadusta. Suomen lainsäädännöstä puuttuu yksilökäsitteet, ketkä vedessä kulloinkin uivat. Myöskin yksilökeskeisyys on pilannut Suomen valtion lainsäätämisen ilmatilan.

Yhteisön oikeusjärjestyksen perusteet tuntien ja täten ympäristöoikeutta koskevat seikat Oulujokivarressa ja Oulujärvellä painavat edelleen mieltäni. Kohutuissa veden(jään)pinnankorkeuden lyhytaikasäännöstelyissä on KHO:n päätös Siikajoen säännöstelykiistassa. Tämä ei tullutkaan ennakkopäätökseksi lyhytaikasäännöstelyissä koko maata ajatellen. Ei tullut Kääriäisen, Pekkarisen eikä Lehtomäen ajattelemattomien ympäristösekoilujen ja valtionyhtiöiden yhtiöittämispäätösten takia, missä huonoimmat etenijät kaatuivat valtion syliin ympäristön pahoinvointikamppailuksi.  

Yhdyn edelliseen ja lisäisin edelliseen sen tosiseikan, että ihmiset eli me olemme lisänneet vaatimuksiamme ympäristön suhteen ja tulemme vielä vaatimaan huomattavia parannuksia pinnankorkeuden säännöstelyihin niin kuin muihinkin ympäristönsuojelutoimiin tulevina vuosina. Suomen turvallisuus on vaarassa ei minun vaan kunnon kansalaisten toimesta.

Viihtyisää maaseutuamme ovat rikkoneet Oulujokivarren kivetykset ja kivetystyöt Oulujoen pinnankorkeuden nostamisen yhteydessä. On ollut keskustelua, ettei kivettäminen pidä jokea ikuisuutta uomassaan, vaan hidastaa sen siirtymistä virtaamaan toiseen paikkaan. Normaalia kovempi tilapäinen juoksutus Oulujoessa on osaltaan aiheuttanut pinnankorkeuden vaihteluita. Pinnankorkeuden vaihtelut ovat kovia tänäkin päivänä, jonka padotus juuri on aikaan saanut.

Padotuksella tarkoitetaan Oulujoessa olevia voimalaitospatoja. Syynä pinnankorkeuden vaihteluihin on suurempi virtaama verraten suurempaan joen alapään pinnankorkeuden vaihteluväliin eri vuodenaikoina. Lue säännöstelyratkaisusta©. Eli syypääksi Oulujärven säännöstelyyn tullaan laittamaan Oulun Kaupungin omistama energialaitos. (PPP-PolluterPays-Principle, Pilaaja Maksaa-Periaate)

Perusteita on paljon ja yksi tärkeimmistä perusteista on Oulujoen ja Oulujärven säännöstelyn vähentäminen ratkaisuksi, joka helpottaa kalateiden rakentamisen voimalaitosten ohi. Lisäksi kuvaan astuu voimakas vastustaminen käsiteltyjen saastuttavien vesien pumppaamiseen Nuasjärveen ja sitä kautta Oulujokeen. Hommalle laitetaan pian stoppi.

Tästä on kohuttu jo melkoisesti ja lehdissä suorastaan vaaditaan valtiota tilille. Luvataan vain kalateiden tulemiseen Oulujärveen asti niinkuin joku höpötys II-joen kalateistä. Kuka noihin valheisiin uskoisi.

Eiköhän olisi jo maakunnankin vuoro sanoa. Tämä on huutavaa vääryyttä rannan, vesialueiden- ja maanomistajia kohtaan Pohjois-Suomessa jos vain lehdissä kirjoitetaan eikä maakunnan puolelta asiaan saada vahvistusta, haloo Kainuun ELY-keskus kumileimasimineen!

Avainsanoja:

  • Kestävän kehityksen periaatteeseen käyttää uusiutuvia luonnonvaroja alle niiden uusiutumiskyvyn ja uusiutumattomia luonnonvaroja käyttää säästäen.
  • Jopa yksilön oikeuteen suorittaa ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä ja suojelutehtäviä (systemaattisesti selkeitä tehtäviä).
  • Yksilön oikeuteen perusoikeussäännöksiin perustuen.
  • Alueen väestön oikeus historialliset lähtökohdat huomioonottaen (agraarisen kyläyhteisön maankäytön säännöstely). Eritoten pellot, metsät, jokivarret, jokivarsimaisemat ja järvialueet on saatava säännöstelyrajoitusten piiriin.
  • Selvitetään Suomen ympäristönsuojelulain eroavaisuus komission säännöistä koskien tiedonsaannin vapautta ja lakia muuttamalla saadaan aikaan muodostettua yhteisvastuu ja velvoite niin viranomaisillekin kuin kansalaisille. Yhteisvastuun kylläkin määrittelee ympäristönsuojelulaki kaikille vuoden 1995 jälkeen tapahtuneille vahingoille!
  • Tähän viimeiseen kohtaan vetosin edellisessä sanomalehti Kalevalle ja Kainuun Sanomille antamassani kirjoituksessani. Myöskin Oulujoen reitti ry. on saanut tietoonsa ko. kirjoituksen Käsittelin yksilön oikeutta ja ympäristöoikeutta lisääntyvänä tieteen lajina.
  • Lopuksi vedottakoon eri rekisteröityjen yhdistysten oikeuteen valittaa.Ympäristösuojelulain pykälässä 97 on ulotettu ympäristöjärjestöjen valitusoikeus rekisteröityihin yhdistyksiin ja säätiöihin. Aikarajoja tai muita toiminnan määritteitä ei käytetä. Erikseen ei ole mainittu työnantaja-tai työntekijäjärjestöjä. Tässä kohdassa demokraattinen valvonta kuitenkin valituksista huolimatta kärsii, valitusten tielle ei kannata ryhtyä. Siitä eiole mitään hyötyä. Valituksen vaikutus on eliminoitu laissa pois niin etteiviranomaisvelvoitetta ole olemassa ympäristön tilan kohentamiseksi. Jäljelle jää vain kansalaisaktiivisuus mikä onkin suotavaa.
  • Etsitään päätöksentekijöiksi sellaiset henkilöt, joilla ei ole mitään sidonnaisuuksia edm. kaltaisiin asioihin kuten edellisillä ministereillämme.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

Toimituksen poiminnat