Hannu Vilponen hannuv

IKÄÄNTYNYT, JO KYMMENEN VUOTTA PÄÄLLÄ OLLUT FINANSSIKRIISI PAINAA YHÄ

  • Kuva 1. Vallan kolmijaon kylmä, lasinen prisma näkyy taloudenhoidossa kriisin alussa
    Kuva 1. Vallan kolmijaon kylmä, lasinen prisma näkyy taloudenhoidossa kriisin alussa

Suomessa koetaan ennennäkemättömän sitkeää talouden alasajoa huolimatta hyvien palvelujen, rakennusteollisuuden, metsäteollisuuden ja muun viennin piristymisestä huolimatta vuoden 2018 yli 2% talouskasvun.

Valtiontalouden vaje on tuplaantunut kymmenessä vuodessa vuodesta 2008. Korjausta on pitänyt suorittaa joka vuosi noin kahden miljardin euron verran jo kymmenen vuoden ajan tavoitteeseen pääsemättä.

Valtiosihteeri Martti Hetemäki on ihmeissään tämän vuoden alussa selvinneeseen 7,9 miljardin euron valtiontalouden vajeeseen huolimatta talouden piristymisestä sekä työllisyyden (+100 000 työpaikkaa) ja viennin kasvusta.

Jo yksistään sosiaali-ja terveysmenojen kasvun aiheuttama vaje (3,9 mrd euroa) on ihmetyttänyt kansaneläkelaitoksen (KELAN) väkeä tukien hakemisen siirryttyä kunnilta pääosin kansaneläkelaitoksen maksettavaksi.

HYVÄ KELA, pyydän: Johdattakaa KELAN toimet oman varallisuutensa suhteen jälleenrakentamisen jälkeiselle tielle.

Suomen Pankki on vakavaraisuus- ja toimintatakuulausunnossaan vannonut lupaavansa tukea Suomen maaseudun paikallisia yrittäjiä., joten valkoiset talot takaisin!

Finanssikriisi pysyy sitkeästi vaikuttamassa suomalaisten elämään vieläkin.

Finanssikriisi syntyi Yhdysvaltain pankkien ja talouden sekasorron yhteydessä. Pankkeja meni nurin ja pörssi romahti. Rahaa ja valuuttaa täytyi pumpata toiminnan vakauttamiseksi pankkeihin sekä yrityksiin.

Samalla EU:talous kärsi kovia tappioita. EU:n talouden vakauttamiseksi tarvittiin vuoden 2008 loppupuolella 1300 mrd euron luototuksen sekä pankkien sekä isojen yritysten pääomatuen.

Entisen Säästöpankin ja STS-Pankin rippeistä muodostuneesta Sampo-Pankista tuli Danske Bank pankkikriisin alkuvaiheissa 2008-2009. Tanskan isojen pankkien ostettua kolme pikkupankkia juuri kevään korvalla 2008, alkoi Danske Bankin ja Nordea Pankin toiminnan samaistuminen. Kyseessä oli toimintojen fuusioiminen, joka mahdollisti varojen siirron ulkomaille mutkattomammin ilman asiakaskunnan ja pääomasijoittajien näkyvää kärsimystä asiassa.

Nyttemmin viime vuonna on paljastunut Danske Bankin ja Nordea Pankin pääomasijoitushuijauksia. Asiassa viitataan Suomen antamaan finanssikriisiään koskevan valvontatehtävän pankkien isäntämaille eli ulkomaisille omistajille. Viro myös toimi Suomen tavoin asiassa.

Englannista tuli sijoitusten enkelimaa Panama-papereiden ohella. Suomi Viron ohella sijoitti arvopapereitaan Panamaan tekaistuille tileille. Englanti sai sovitut valuuttansa sopimuksessa. Suomen valuuttavarannosta huomattava osa sijaitsee juuri Englannissa.

Yhdysvallat kärsi vuorostaan tappion vapaakauppasuhteiden purkautuessa EU:n kanssa myöhemmin. Englantia ei saisi päästää sopimuksettomaan tilaan juuri tuon valuuttapaon johdosta. Juuri kullantuottajamaat ovat asiassa kärsineet. Englannin demokratiasta kumppanimaitaan kohtaan on vaarallista luopua.

Toiminnan käynnistymisen ajankohta kotimaisten asuntojen luotottamisessa ulkomaisilla arvopaperimarkkinoilla näkyy kuvassa 1. 

https://uutisoulu.wordpress.com/2019/02/05/finanssikriisi-paalla-jo-vuos...

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän hannuvilponen kuva
Hannu Vilponen

Seuraavalle hallitukselle tiedossa 2 mrd euron sopeutus. Mitä se auttaa Suomen 75 mrd euron julkisen talouden velan korjaamiseksi? Olen varma siitä, että muuttoliike Ruotsiin käynnistyy piakkoin. Siitähän on hyvä esimerkki. Pystytäänkö tätä Applen kokoista vahinkoa korjaamaan vielä vaikka 10 vuoden päästä, jos Suomeen tulee tuollainen 100 mrd euron vuosiliikevaihdon omaava kaivosjätti kotimainen-kanadalainen?

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Keskuspankkien "rahaelvytys" eli velkakirjojen tukiostot eivät elvytä reaalitaloutta, vaan aiheuttavat asset-kuplia ja täten rikkaiden rikastumista,jota on aiheellisesti kutsuttu myös rikkaiden perustuloksi.

--

Blogissani selitetään valtavirtaisen talous- ja rahateorian ongelmia:

http://rutanen1965.puheenvuoro.uusisuomi.fi/268903...

Toimituksen poiminnat